Olethan huomannut, että mekin olemme facebookissa. Liity ryhmäämme:
Vuoksenranta-seura ry
**********
Ilmianna perheeseen tai sukuun syntynyt vuoksenrantalaisjuurinen vauva, niin tiedämme lähettää hänelle ROTINARINKELIN. Tarkempi ohje tästä.
**********
Olemme huomioineet 25.5.2018 voimaan astuneen tietosuoja-asetuksen yhdistyksessämme. Tutustu tietosuojaselosteeseen tästä linkistä. Ja rekisteriselosteeseen tästä linkistä.
**********
Viimeisin jäsenkirje: lokakuu 2025
***********
Lue tästä viimeisin Vuoksen Verkko jäsenlehti
***********
Muistathan tutustua myyntituotteisiimme "Tuotteet"-sivulla.
Tilauslistalta löytyy mm. urheiluseura Vuoksenrannan Säteen seurapaidat ja Vuoksenranta-lippikset, Vuoksenranta-isännänviiri ja paljon kirjoja.
Pitäjäjuhlassa Sysmässä 7.8.2022 julkistettiin Martti Taljan kokoama seuran 50-vuotishistoriikki "Myö Vuokserantoist".
Kirja on tilattavissa sivultamme: Tuotteet, hintaan 35 €. Kannattaa tilata tuhti 248-sivuinen lukupaketti!
|
Vuoksenranta oli Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Vuoksen rannalla Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Vuoksenrannan alueella on ollut niin kivikautista kuin keskiaikaista asutusta. Korpilahden kylän alueelta löydettiin 1944 alussa maailman vanhimpiin kuuluva verkko.
Vuoksenranta kuului Antreaan vuodesta 1721 ja erotettiin siitä 1.1.1924 itsenäiseksi kunnaksi.
Asukkaiden elinkeinot olivat maanviljelys ja karjanhoito. Näille oli ratkaisevan myönteinen Vuoksen lasku v.1857, jolloin tuli hedelmällistä viljelysmaata lisää tuhansia hehtaareja. Lisäkuivatuksia suoritettiin 1930-luvun pulavuosina. Myös metsätaloutta oli ja kalastus oli yleinen elinkeino.
Talvisodan aikana asukkaat evakuoitiin Kurikkaan ja Töysään Etelä-Pohjanmaalle. Jatkosota hajotti ihmisiä enemmän. Sijoituskuntina ovat Itä-Hämeessä Asikkala, Hartola, Sysmä, Joutsa ja Pertunmaa sekä Luhanka. Lisäksi 20 perhekuntaa osti yhteisesti Somerolta Kaurakedon kartanon ja sijoittuivat sinne.
Vuoksenrannan kirkko
|
***************
Vuoksenranta oli 27.3.2025 pitäjäesittelyssä Karjalatalolla.
Tässä linkki YouTube-tallenteeseen. Käypä kurkistamassa! (Valitettavasti linkki ei avaudu näiltä sivuilta suoraan, mutta voit kopioida sen selaimeen).
https:/youtu.be/ppnaj7uSiPc?si=mmSBnDRIBsB5PNNb
**************
Vuoksenranta-seuran vuosikokousuutiset 2025
Vuoksenranta-seura ry:n vuosikokous pidettiin 18.10.2025 Ravintola Uotissa Sysmässä.
Pitäjäseuran puheenjohtajana jatkaa Päivi Virolainen. Hallituksen erovuoroiset Taina Eskola, Pekka Kemppi, Olli Saarela ja Eija Virolainen-Nurminen valittiin uudelleen. Muut hallituksen jäsenet ovat Eero Hildén, Riika Kivelä, Kati Kuisma, Armi Marklund, Jaana Moilanen, Irja Niilahti ja Liisa Röksä.
Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat eli hyväksyttiin tilit ja toimintakertomus vuodelta 2024 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2026. Jäsenmaksu on 40 euroa, josta 25 euroa on Karjalan Liiton jäsenmaksuosuus ja oman seuran maksu on edelleen 15 euroa. Vapaaehtoinen lehtimaksu on 10 euroa.
Varsinaisina toiminnantarkastajina jatkavat Erkki Kiuru ja Esa Virolainen sekä varalla Päivi Barkaway ja uutena Katri Saavalainen.
Käsiteltiin ja hyväksyttiin hallituksen esitys sääntömuutokseksi (Karjalan Liiton mallisäännöt). Uusien sääntöjen myötä seuraava vuosikokous ja perinnepäivä on jo keväällä 2026 eli lauantaina 18.4.2026 Lahden Upseerikerholla. Perinnepäiväosuudessa tutustutaan Sotilaslääketieteen museoon. Päätettiin myös jatkaa retkiä kotimaan kohteisiin ja toukokuun puolivälissä 14.-15.5.2026 tehdään kahden päivän matka Lappeenrantaan. Lisäksi toimintasuunnitelmaan kirjattiin mm. Karjalaiset kesäjuhlat Oulussa 13.-14.6.2026, Sysmän XI Suvisoutu sekä kolmiottelu ja kyykkäturnaus.
Sääntömuutoksella huomioitiin Yhdistyslain muutokset, jotka mahdollistavat mm. hallinnon keventämisen, etä- ja hybridikokoukset, kevennetyn kirjanpidon sekä jäsensihteerin ja liiton työnjaon selkiyttämisen. Näkyvin muutos seuralle on se, että vuosikokous siirtyy pidettäväksi keväällä. Sen myötä edellisen vuoden toimintakertomuksen käsittely helpottuu, kun asiat ovat vielä tuoreessa muistissa. Myös toimintasuunnitelman ja talousarvion käsittely alkuvuodesta on ajallisesti paremmin kohdallaan kuin syksyllä. Perinnepäivä vaihtuvine teemoineen järjestetään jatkossakin vuosikokouksen yhteydessä.
|
