Toimihenkilöt Jäseneksi liittyminen Jäsenmaksut Seuran säännöt Opiskelija-apuraha Vuoksen Verkko -lehti Perinnekeruukilpailu
 

Opiskelija-apurahan haku

Vuoksen Säätiö jakaa opintoapurahoja yliopistoissa, korkeakouluissa ja ammatteihin valmistavissa oppilaitoksissa tutkinnon suorittaneille henkilöille, joiden isovanhemmat tai edeltävä sukupolvi on talvisodan syttyessä 1939 asunut Antrean tai Vuoksenrannan kunnassa. Tutkinnon tulee olla suoritettuna korkeintaan kahden apurahan myöntämistä edeltävän vuoden aikana, viimeistään hakuvuoden helmikuun loppuun mennessä.

Hakemukseen tulee liittää valmistumisesta saadun todistuksen kopio sekä vapaamuotoinen selvitys sukujuurista, joihin vedotaan. Kuka tai keitä ko. henkilöt olivat, milloin syntyneet, missä talossa ja missä kylässä asuneet. Hakemuksessa tulee näkyä hakijan osoite ja pankkitilin numero.Lisäksi siinä tulee näkyä hakijan omat tiedot = nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.

Stipendin hakijalta pyydetään suostumus pitäjäseuraan eli Antrea- tai Vuoksenranta-seuran jäseneksi liittämiseksi. Säätiö ja seurat vastaavat kahden vuoden jäsenmaksusta.

Säätiö jakaa hakemuksesta myös kannustusapurahoja mm. tohtoreiksi väiteilleille, vähintään EM-tasolla mitalisijoille yltäneille tai muun merkittävän saavutuksen johdosta. Lisäksi säätiö jakaa tukea suku- ja kyläkirjoille sekä muille tuotteille, äänitteille, filmeille tms, jotka liittyvät edellä mainittuihin kuntiin.

Kirjalliset hakemukset tulee lähettää 28.2.2017 mennessä osoitteella: Vuoksen Säätiö, asiamies Raakel Henttonen, Hyvikkäläntie 540, 14240 Janakkala. Häneltä myös tarvittaessa lisätietoja, puh. (03) 6881898, 0400847023.

Vanhemmat, isovanhemmat ja muut sukulaiset - jakakaa tietoa apurahasta ja pyytäkää ko. henkilöä ottamaan ajoissa yhteyttä Vuoksen Säätiön asiamieheen!

 

Pitäjäseura » Opiskelija-apuraha

Vuoksen Säätiön opiskelija- ja kannustusapurahat vuoksenrantalaisille

Martti Talja, säätiön hallituksen puheenjohtaja:
Vuoksen Säätiö perustettiin Hämeenlinnassa 25. p:nä tammikuuta 1948. Perustajayhteisönä oli Antrean kunnan hoitokunta. Säätiön kokouksessa 22.6.1948 hyväksyttiin myös Vuoksenrannan hoitokunnan mukaantulo säätiön perustajaksi.

Säätiön haltuun uskottua omaisuutta on hallittu taiten ja siitä on käyttötarkoituksensa mukaisesti jaettu opiskelija-apurahoja ensimmäisen kerran vuonna 1952 ja sen jälkeen vuosittain lukuun ottamatta kahta 1990 -luvun alun lamavuotta. Yhteensä apuahoja on saanut yli 3000 antrealaista tai vuoksenrantalaista sukujuurta viimeistä vuotta opiskelevaa tai valmistunutta nuorta toisen asteen oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa ja korkeakouluissa. On arvioitu, että apurahoina ja tukina erilaisiin perinnettä vaaliviin hankkeisiin on jaettu kuluneina vuosikymmeninä säätiön alkupääomaa vastaava summa säätiön pääoman huventumatta.

Vuonna 2017 vuoksenrantalaissyntyiset opiskelija-apurahan saajat olivat:

Janne Etola, Severi Jauhiainen, Katariina Pekkonen, Tommi Ratinen, Ohto Ruponen, Annika Sipi, Roosa Tahkola, Aliisa Talja ja Anni Viinikainen. Kannustusapurahoja ei jaettu.

Opiskelija-apurahat 2016

Opintoapuraha päätettiin nostaa 250 euroon. Lisäksi Vuoksen Säätiö maksaa vuoden ajan opiskelijan pitäjäseuran jäsenmaksun. Vuoksenranta-seuran osalta se on 22 euroa ja Antrea-Seuran osalta 42 euroa.

Opiskelija-apurahahakemuksia tuli 41. Ehtona avustukselle on, että apurahan hakijan isovanhemmat tai aiempi polvi on vuonna 1939 asunut Antreassa tai Vuoksenrannassa ja hakija on lähettänyt valmistumisestaan oppilaitoksen todistuksen. Kolme hakijaa ei täyttänyt näitä ehtoja, joten apuraha myönnettiin 38:lle.

Antrealaista syntyperää saajista olivat:

Aalto Sanni (Meskala), Arminen Joonas (Ikävalkola), Arminen Teemu (Ikävalkola), Harainen Tiia (Tauru), Heikkilä Ruut (Antrea kk), Hirvonen Elina (Liikola), Häti Emma (Salo-Olkinuora), Jalo Kaisa (Henttola), Koski Juha (Räikkölä), Levo Tero (Henttola), Loukola Elina (Rahikkala), Meaney Alexander (Henttola), Mykrä Eveliina (Hannila), Nieminen Roosa (Tauru), Nieminen Tanja (Tauru), Nummela Elina (Hännikkälänniemi), Ojanen llmari (Noskua), Olkinuora Heidi (Noskua), Paajanen Jussi (Noskua), Rumbin Pauliina (Kuparsaari), Ruponen Tuomas (Meskala), Sipilä Siiri (Meskala), Stengård Patrick (Pullila), Zucchetti Patrick (Saviniemi).

Vuoksenrantalaista syntyperää apurahan saajista olivat:
Ahtola Kaarlo (Korpilahti), Himanen Krista  (Oravankytö, Niittysuo),  Hölttä Arto (Korpilahti), Hölttä Petri (Korpilahti), Järstä Ilkka (Oravankytö), Järstä Leo (Oravankytö), Kemppi Laura (Kaskiselkä), Kuisma Olli (Pöyryniemi), Leppänen Niina (Sintola), Manninen Vili (Oravankytö), Martikainen Hilla (Karkiala), Olli Anu (Härk’korpi), Ruponen Eija (Kuivaniemi),  Sievänen Tarja (Korpilahti).                              

Kannustusapurahat
Kannustusapuraha (500 euroa).

Jarmo Kuisma (Oravankytö, Vuoksenranta). Väitellyt kauppatieteiden tohtoriksi Aalto  yliopiston kauppakorkeakoulusta. Väitös ”Consumer Perception of Online Advertising  - The Effects of Animation. Ad Characteristics, Repetition and Task Relevancy on Attention and Memory”.  Hyväksytty 18.12.2015. Väitöskirjassa tarkastellaan kuluttajien havaitsemisprosesseja ja reaktioita verkkosivuilla oleviin mainoksiin. Tutkimus tuottaa lisätietoa kuluttajan käyttäytymisestä ja havaitsemisprosesseista dynaamisessa onlineympäristössä.

Mari Makkonen (Meskala Antrea). Väitellyt 21.8.2015 tekniikan tohtoriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Väitös ”Cross-border transmission capacity development – Experiences from the Nordic electricity markets”. – Sähkön siirtoverkkoinvestoinnit Pohjoismaissa. Sähkömarkkinoiden vapautuminen on johtanut hakemaan tehokasta tapaa markkinoiden organisoimiseksi. Euroopassa tavoitteena on vapauttaa ja integroida yleiset eurooppalaiset sähkömarkkinat. Kuitenkin riittämätön siirtokapasiteetti markkina-alueiden välillä estää integroitumisen ja siksi uusia investointeja tarvitaan. Suurten siirtoinvestointien läpi saamista ei kuitenkaan ole helppo toteuttaa. Pohjoisia sähkömarkkinoita on käytetty esimerkkinä. Väitöksessä esitetään, että hallinnollisissa rakenteissa tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet Pohjoismaiseen rajat ylittäviin investointeihin.

Mikko Virtanen (Sintola, Vuoksenranta). Väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Väitös ” Systeemiteoreettisia askelmerkkejä nyky-yhteiskuntaan”, hyväksytty 19.1.2016.

Soile Ylivuori (Kaskiselkä, Vuoksenranta). Väitellyt 12.12.2015 filosofian tohtoriksi Helsingin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta.  Väitös ”Women´s Bodies and the Culture of Politeness. Creating and Contesting Gendered Identities in Eighteenth-Century England”. Väitöskirjassa käsitellään kohteliaisuuskulttuurin ja sukupuolen rakentamisen  monisyistä suhdetta 1700-luvun Englannissa, erityiskohteena englantilaisen eliitin naiset.

Tapakulttuuri rakensi normatiivisia sukupuolitettuja identiteettimalleja. Naiset saattoivat myös uudelleen määrittää käytösnormeja hyödyntämällä kohteliaisuuskulttuurin ristiriitaisuuksia. Näin naiset saattoivat kehittää identiteettiään ja omaa toimijuuttaan menettämättä kunniallisen ja kohteliaan naisen mainetta.

.
Opiskelija-apurahojen saajat 2015

Opiskelija-apuraha suuruudeltaan 170 euroa jaettiin 44 opiskelijalle, joista antrealaista sukujuurta oli 31 ja vuoksenrantalaista sukujuurta oli tänä vuonna 13. Apurajan hakijoiden määrä on lähtenyt jäälleen nousuun parin vuoden tauon jälkeen. Apurahan saajat kutsuttiin suostumuksesta joko Antrea-seuran tai Vuoksenranta-seuran jäseniksi. Vuoksen säätiö maksoi vuoden 2015 jäsenmaksun ja jäsenseura maksaa vuoden 2016 jäsenmaksun. Seurojen lehti lähetetään apurahan saajille mainittuina vuosina.

Antrealaista syntyperää apurahan saajista olivat. Jos sukujuuret ulottuvat molempiin pitäjiin on nimen perässä tämä maininta. Kotikylä on mainittu suluissa: Ahonen Patrik (Tauru), Eloranta Sointu (Kekinniemi), Eloranta Visa (Kekinniemi), Eskola Salla (Noskua), Harjula Johanna (Ristola), Heino Hanna (Liikola), Heinonen Jutta (Noskua), Heinonen Tytti (Noskua), Henttonen Tommo (Henttola/Taljala), Jyrkinen Alina (Hannila), Jyrkinen Anni (Hannila), Karlsson Joe (Henttola), Karlsson Marjut (Henttola), Kukkonen Sanna (Antreala), Lehtonen Joel (Viskari), Lähteenmäki Henri (Tauru), Minkkinen Reetta (Sokkala), Niemi Henri (Liikola), Nieminen Anni (Noskua), Nygård Maria (Iivola), Partanen Milka (Pullila), Partanen Tatu (Pullila), Partanen Totte (Pullila), Pohjantähti Titta (Kaltovedenmaa), Pullinen Anjuli (Pöystilä), Pullinen Leena (Pöystilä), Rautioaho Anna (Pullila), Selänne Anna (Noskua), Selänne Sanna (Noskua), Tuomi Toni (Henttola) ja Vesa Markus (Liikola).

Vuoksenrantalaisista syntyperää apurahan saajista olivat. Jos sukujuuret ulottuvat molempiin pitäjiin on nimen perässä tämä maininta. Kotikylä on mainittu suluissa: Halme Markus (Karkiala), Henttonen Laura (Korpilahti), Henttonen Miika (Korpilahti), Härkönen Juha (Virkinniemi), Kemppi Hanna (Karkiala), Lavikainen Jyri (Kaskiselkä), Rautiainen Elina (Kaskiselkä), Sutinen Heli (Oravankytö), Toiviainen Erkka (Virkinniemi), Tonteri Krista (Kirkonkylä), Vanhanen Reetta (Sintola), Varpa Jani (Taljala) ja Viikilä Heidi (Kaskiselkä).

Kannustusapurahat

Kannustusapuraha myönnettiin musiikin monitaituri Viola Uotilalle. Viola tuli lapsena tutuksi laulavana kanteletyttönä radion ja television lastenohjelmista. Erityisen hyvin hänet muistetaan Pikku Kakkosen 23-osaisesta Violan laulut -sarjasta sekä Radio Suomen Kimurantti-ohjelmista. Nykyään hänet tunnetaan monipuolisena muusikkona, joka taitaa musiikin eri tyylilajit klassisesta perinteiseen, vanhasta uuteen musiikkiin.
Viola Uotila aloitti kanteleen soiton nelivuotiaana. Viisivuotiaana isänsä Tomi Uotilan opastuksella Viola aloitti sellonsoiton. Hän opiskelee Lahden konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa. Nuoresta iästään huolimatta Viola on jo kokenut esiintyjä. Sello-piano-duona yhdessä kaksosveljensä Antonin kanssa hän voitti toukokuussa 2012 Tukholman kansainvälisen kamarimusiikkikilpailun. Hän soittaa selloa myös Trio Serenossa, joka on voittanut kahdesti Savonlinnan valtakunnallisen kamarimusiikkikilpailun ja saanut mm. Pro Musica -palkinnon ja Melartin-seuran palkinnon.
Sellon lisäksi Viola Uotila soittaa kelttiharppua ja erilaisia kanteleita. Kanteleensoittajana hän on voittanut useita valtakunnallisia ja kansainvälisiä kilpailuja. Kotimaisten musiikkitapahtumien lisäksi myös ulkomaiset festivaalit ovat käyneet tutuiksi. Viimeksi huhtikuussa 2015 Uotila kutsuttiin konsertoimaan Edinburghin kansainväliselle harppufestivaalille.
Viola on tehnyt neljä omaa levyä. Kuusi- ja seitsenvuotiaana hän levytti ensimmäisen levynsä Tulisoroinen, ja toisen levynsä Violan laulut hän levytti ollessaan kahdeksanvuotias. Kolmas levy Sateenkaaren aarteet vie kuulijan mukaansa unten salaperäiseen maailmaan. Osa levyn musiikista on Violan itsensä tai hänen veljensä Anton Uotilan säveltämää. Neljäs levy "Vilharmoonikot" on yhteinen levy kaksosveli Antonin kanssa. Levyllä vierailee myös Eija Ahvo.
Violan sukujuuret ovat Sintolan kylän Niemelän talossa.

 

 

 

© Vuoksenranta seura 2011Powered by NettiSite